Yksilölliset oppimispolut vain erityistukea tarvitsevien oikeus?
Yksilöllisten oppimistarpeiden tunnistaminen -teema oli erittäin mielenkiintoinen ja antoisa oman oppimisen kannalta. Koen, että tietämykseni erityisesti erilaisista oppimisvaikeuksista on lisääntynyt ja pystyn nyt entistä paremmin kohtaamaan erityistä tukea vaativat opiskelijat. Omassa työssäni pääsen tekemään HOKS-prosesseja sekä toteuttamaan tutkintoon johtavaa koulutusta. Meillä oppilaitoksella ei ole opintojenohjaajaa eikä erityisopettajaa, joten meidän opettajien tulee olla hyvin tietoisia näistä erityiseen tukeen liittyvistä asioista. Toisaalta tämä on välillä haasteellistakin, kun tuntuu, että asiaan liittyvää erityisosaamista ei ole riittävästi. Meille hakeutuvien opiskelijoiden tyypillisimpiä oppimista vaikeuttavia tekijöitä ovat lukivaikeudet, ADHD, sekä mielenterveydelliset haasteet. Tämän vuoksi tutustuinkin näihin tarkemmin yksilötehtävässä, jonka pohjalta rakensin itselleni ja kollegoideni käyttöön näistä huoneentaulut.
Pienryhmien webinaariesitykset saivat minut pohtimaan muutamia kehitysajatuksia, joita voisi jalostaa meidän toimintaamme sopivaksi. Ensimmäisenä pohdintaan voisi ottaa tutortoiminnan kehittämisen. Valmentajan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon opiskelu on monimuoto-opiskelua, joka kestää n. yhden vuoden, joten ihan perinteinen ylempien vuosikurssien opiskelijoiden tutortoiminta ei ole mahdollista. Jäinkin pohtimaan voisiko tässä olla osaamisen täydentämisen paikka tai oman huippuosaamisen jakaminen ja sparraaminen uuden tutkintoryhmän kanssa. Eli toimintamalli voisi olla jokseenkin sen kaltainen, että jo valmistuneista vallittaisiin halukkaita ja hyviä osaajia seuraavan tutkinnon opiskelijoiden sparraajiksi. He voisivat osallistua osalle lähijaksoista tai vaikkapa kaikille halutessaan ja he voisivat toimia opettajan apureina työstöissä ja jakaa omaa osaamistaan eteenpäin. Näin jo valmistuneet saisivat entisestään syvennettyä omaa osaamistaan ja uudet opiskelijat saisivat vertaisen tukea. Jo nyt meillä on kutsuttu entisiä tutkinnon suorittajia kertomaan jostain vahvuusalueestaan, mutta kyseessä on ollut muutaman tunnin mittaiset luennot/työstöt. Jos tällaisia tutoreita saataisiin rekrytoitua useampia, heille voisi järjestää lähijakson oheen vielä omaa syventävää osaamisen kehittämistä.
Tykkäsin myös Edupolin oppimisstudiosta sekä Porvoon Point collegen majakkatoiminnasta. Oikeastaan tällaista toimintaa meillä on sovelletusti, sillä jokaisella lähijaksolla on mahdollisuus henkilökohtaiseen opintojen ohjaukseen, mutta ideaa tehtävien tekemisestä yhdessä voisi jalostaa, vaikkapa niin, että aina ennen lähijakson aloitusta olisi aamupäivä varattu tällaiseen oppimisstudion tyyliseen toimintaan. Se olisi opiskelijalla vapaaehtoista ja siellä olisi paikalla opettaja auttamassa tehtävien kanssa tai kertaamassa, esim jotain teemoja.
Henkilökohtaiset opinpolut ovat hieno juttu ja itselleni se on opiskelijan näkökulmasta huikea mahdollisuus. Kun saat itse päättää mitä teet ja miten etenet (toki tutkinnon perusteiden suunnassa), niin selkeästi tehtäviin ja osaamisen kasvattamiseen motivoituu eri tavalla, kun kaikki olisi pakotettuja toimimaan samalla muotilla. Oikeastaan itselleni ei ole olemassa erityisoppilaita, on vain opiskelijoita, joilla jokaisella on henkilökohtaiset vahvuutensa ja tuen tarpeet. Ja kohtaamalla opiskelija ihmisenä pystytään luomaan parhaat mahdolliset polut kaikille. Ja kun katsotaan tarkemmin noita huoneentauluja, niin ohjeistukset auttavat ihan samalla tavalla myös ns. tavallisia opiskelijoita.
Opettajana on tärkeää muistaa olla läsnä ja tukena, sekä uskaltaa rohkeasti kysyä ja ohjata tarpeen mukaan, mutta pitää myös muistaa päästää sopivassa vaiheessa irti ja antaa opiskelijan loistaa. Minusta yhden pienryhmän esityksessä tullut lainaus (ks. alla) on oikein kuvaava ja hyvä ohjenuora opettajille.
Lähteet:
Daavittila ym. 2006. Valmis näyttöön! Opas erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamiseksi ammattiosaamisen näytöissä. http://docplayer.fi/3928892-Valmis-nayttoon-opas-erityista-tukea-tarvitsevan-opiskelijan-ohjaamiseksi-ammattiosaamisen-naytoissa.html
Pienryhmien webinaariesitykset saivat minut pohtimaan muutamia kehitysajatuksia, joita voisi jalostaa meidän toimintaamme sopivaksi. Ensimmäisenä pohdintaan voisi ottaa tutortoiminnan kehittämisen. Valmentajan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon opiskelu on monimuoto-opiskelua, joka kestää n. yhden vuoden, joten ihan perinteinen ylempien vuosikurssien opiskelijoiden tutortoiminta ei ole mahdollista. Jäinkin pohtimaan voisiko tässä olla osaamisen täydentämisen paikka tai oman huippuosaamisen jakaminen ja sparraaminen uuden tutkintoryhmän kanssa. Eli toimintamalli voisi olla jokseenkin sen kaltainen, että jo valmistuneista vallittaisiin halukkaita ja hyviä osaajia seuraavan tutkinnon opiskelijoiden sparraajiksi. He voisivat osallistua osalle lähijaksoista tai vaikkapa kaikille halutessaan ja he voisivat toimia opettajan apureina työstöissä ja jakaa omaa osaamistaan eteenpäin. Näin jo valmistuneet saisivat entisestään syvennettyä omaa osaamistaan ja uudet opiskelijat saisivat vertaisen tukea. Jo nyt meillä on kutsuttu entisiä tutkinnon suorittajia kertomaan jostain vahvuusalueestaan, mutta kyseessä on ollut muutaman tunnin mittaiset luennot/työstöt. Jos tällaisia tutoreita saataisiin rekrytoitua useampia, heille voisi järjestää lähijakson oheen vielä omaa syventävää osaamisen kehittämistä.
Tykkäsin myös Edupolin oppimisstudiosta sekä Porvoon Point collegen majakkatoiminnasta. Oikeastaan tällaista toimintaa meillä on sovelletusti, sillä jokaisella lähijaksolla on mahdollisuus henkilökohtaiseen opintojen ohjaukseen, mutta ideaa tehtävien tekemisestä yhdessä voisi jalostaa, vaikkapa niin, että aina ennen lähijakson aloitusta olisi aamupäivä varattu tällaiseen oppimisstudion tyyliseen toimintaan. Se olisi opiskelijalla vapaaehtoista ja siellä olisi paikalla opettaja auttamassa tehtävien kanssa tai kertaamassa, esim jotain teemoja.
Henkilökohtaiset opinpolut ovat hieno juttu ja itselleni se on opiskelijan näkökulmasta huikea mahdollisuus. Kun saat itse päättää mitä teet ja miten etenet (toki tutkinnon perusteiden suunnassa), niin selkeästi tehtäviin ja osaamisen kasvattamiseen motivoituu eri tavalla, kun kaikki olisi pakotettuja toimimaan samalla muotilla. Oikeastaan itselleni ei ole olemassa erityisoppilaita, on vain opiskelijoita, joilla jokaisella on henkilökohtaiset vahvuutensa ja tuen tarpeet. Ja kohtaamalla opiskelija ihmisenä pystytään luomaan parhaat mahdolliset polut kaikille. Ja kun katsotaan tarkemmin noita huoneentauluja, niin ohjeistukset auttavat ihan samalla tavalla myös ns. tavallisia opiskelijoita.
Opettajana on tärkeää muistaa olla läsnä ja tukena, sekä uskaltaa rohkeasti kysyä ja ohjata tarpeen mukaan, mutta pitää myös muistaa päästää sopivassa vaiheessa irti ja antaa opiskelijan loistaa. Minusta yhden pienryhmän esityksessä tullut lainaus (ks. alla) on oikein kuvaava ja hyvä ohjenuora opettajille.
Daavittila ym. 2006. Valmis näyttöön! Opas erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamiseksi ammattiosaamisen näytöissä. http://docplayer.fi/3928892-Valmis-nayttoon-opas-erityista-tukea-tarvitsevan-opiskelijan-ohjaamiseksi-ammattiosaamisen-naytoissa.html
Esteetöntä opiskelua. ESOK.fi. Lukemisen ja kirjoittamisen
vaikeuden huomioonottaminen korkeakouluopiskelussa. Haettu 14.12.2017
osoitteesta: http://www.esok.fi/esok-hanke/julkaisut/oppaat/lukeminen
Esteetöntä opiskelua. ESOK.fi. Mielenterveyden ongelmien
huomioonottaminen korkeakouluopiskelussa. Haettu 14.12.2017 osoitteesta: http://www.esok.fi/esok-hanke/julkaisut/oppaat/mielenterveys/
Erilaisten oppijoiden liitto ry. Oppimisvaikeudet. Haettu
14.12.2017 osoitteesta: http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=132
Oppimisvaikeus.fi. Tietoa/lukihäiriö. Haettu 14.12.2017
osoitteesta: https://oppimisvaikeus.fi/tietoa/lukihairio/
Hyvää kommentointia. En tiennytkään, että teillä ei ole erkkapedaan erikoistunutta kouluttajaa. Ehkä kuitenkin tarvetta joskus saattaisi olla?
VastaaPoistaMoi. Kyllä tarvetta varmasti olisi. Olemme tästä oppilaitoksen sisällä keskustelleet paljon. Juuri viimeksi esimieheni kanssa kehityskeskustelussa asiasta juteltiin.
PoistaHei Maiju, oikein hyvää pohdintaa sekä tässä että kaikissa muissakin tämän teeman tehtävissä. Toimialueellasi voisi varmasti olla hyötyä erityisen tuen sovelluksista ja toimintamalleista. Tässä vähän viittaatkin siihen, että nuo em. toimintamallit ja -tavat ovat usein sellaisia, että niitä voi ja kannattaa soveltaa millaiseen opetustoimintaan hyvänsä ja sitä kautta opettaja voi laajentaa myös omaa tapaansa toimia ja ottaa huomioon opiskelijoidensa yksilöllisiä tapoja oppia. Opettajan työn kannalta tietysti yksi oleellinen osaaminen liittyy oppisvaikeuksien tunnistamiseen, jotta ne voitaisiin ylipäänsä ottaa oppimisen suhteen huomioon. Filosofi Sören Kierkegaard on mielestäni tähän teemaan sopivasti sanonut jotenkin näin, " jos haluat auttaa jotakuta matkallaan on sinun tiedettävä missä hän on nyt...". Oikein hyvää jatkoa opeopinnoillesi!
VastaaPoista